Inuvialuit qun’ngiq angijuq tamaan ukiurmi. © Elizabeth Kolb, Inuvialuit Regional Corporation
Niqivialuk Niripkagaa Inuvialuit
TAAMNA “ANGIJUK SAVAAT” INUVIALUIT, Brian Elanik uqaq tuaq, sanasuillutik akunrani September 2023mi— savaktiitlu avgugaa sivulliq 50 qun’ngiq katitait niqi qun’ngit. “Uvagut qun’ngit qaitaa taamna Inuvialuit Nunaani malirutaksaq niqivialuk amirlu,” uqaqtuaq Elanik, ataniq savaktii Inuvialuit Regional Corporation (IRC) Inuvik‐Inuvialuit Niqi Savaktiit Iglum savaat. “Qarrisigaait iglum savaatmi, naktitaalu, auk maqipkagaa unuami. Avgugaa mimiq, avquijuaq niqivialuk, ushunaliklu, tulimaarlu. Uvagut atugaa tamaan nirjutmun aasiin ikajuqtugut inumun.”
Aittugaa Innait kigiunnirlu aasiin qiajuat quviasuktuutlu ilatka anguniaqtuat. Niqi pimaagnaitin, taamna niqi inuusia tamaan,” uqaqtuaq Wade.
Savaktuat malrungnik iglumi, taamna iglum savaat allaujuaq niqi iglumun tamaan Inuvialuit Nunaani (ISR). Angmaqtuaq upin‐ raksaq 2021mi taamna anniarun qisuaqijaa miklijuaq inuuniarvik pigigaa taamna kiluani niqi niuvvaavik, taamna niqi sivitujumik kiilu takujaa 60,000 lbs niqi qaitaa Inuvialuit asulu akiittuq taamna ukiurmi niqi kigiunniq nunamun arvinilik inuuniarvik Inuvik, Aklavik, Ikaahuk, Paulatuk, Ulukhaktuk, Tuktujaaqtuurlu. Suli qun’ngit nutaaq makpiraarmi niqimi, niqi kigiunniq taamna tuktuvak, umingmak, qilalugaq, ukaliq, aqijgiq, ganguq, anaakhlirlu asiaitlu. “Taamna iglum savaat isuma malrungnik isumaaluktuaq Inuvialuit nunami. Sivullirmi niqi isumaaluktuat. Ikajuqtugut niqi inumun suli aularnaitut anguniaqtuat niqimiq,” uqaqtuaq Brian Wade, ataniq Inuvialuit Regional Corporation Inuvialuit Cummunity Economic Development Organization (ICEDO), savaktuat iglum savaatmi.
Asulu isumaaluktuaq taamna iglum savaat ikajuqti, Wade uqaqtuaq, mikijuq manik pimagaa savaakmi ISR inuuniarvikmi.
Gilbert Thrasher. Tapqua IRC sanajaa taimungamun iglum savaatmi. © Elizabeth Kolb, Inuvialuit Regional Corporation
“Isaktuaq maniklu qaitaa pimagaa manik aasiin katitait niqi. Isaktuat manik aimun tapqua pitchiriaqtuq piksagaa inuusirmunlu, suli nakuruallaktuaq,” Wade uqaqtuaq.
Aasiin, taamna iglum savaat suli ikajuqti niqi nunamun sivun‐ niurutit, Innait niqilu, nutaraq munari, iglumi ilitaq.
Suli savaat maniklu tapqua arnarlu asiatuktuat, asulu nutaraq aullaqtuat sikumi iqalungniaqtiit ilatkalu. Tunijaalu kiilu katitait niqi tapqua iglum niqimi,” Wade uqaqtuaq.
“Aittugaa Innait kigiunnirlu aasiin qiajuat quviasuktuutlu ilatka anguniaqtuat. Niqi pimaagnaitin, taamna niqi inuusia tamaan,” uqaqtuaq Wade.
Taamna qun’ngiq, ICEDO malirutaksaq katitait niqi tamaan inuuniarviklu pigigaa anguniaqtuatlu naniriaqtuat atautchikun katitait niqi tamaan nunami.
Patricia Rogers, surautat ataniq Inuvik Hunters Trappers Committeemi uqaqtuaq piliun savaat maniitlum ikajuqtuat angijuq akilitaa katitait niqi taamna Inuvialuit Niqi Iglum Savaat isaktuaq Inuvikmun.
“Akilitaa katitait niqi, aasiin qaitaa manik akilitaa iglum savaat,” uqaqtuaq Rogers. “Ikajuqtuat uvagut inum kiilu manirlu aasiin akilitaa savaktiit isuma. Aasiin akisutilaaraa suli ikajuqtuat inum niqinaitut.”
Aglaan niqi aulaittuq taamna Inuit inuujarlu isumalu, igliqtuarlu surraiturlu, katitait niqi nunami akitujuq. Aasiin piksagaa surautatlu uqsurjuaq ilatka tamaan Inuit Nunangat akitutigivaa.
Brian Wade amma Elder Paul Voudrach. Innait isuma niqi tapqua inuusia. © Elizabeth Kolb, Inuvialuit Regional Corporation
Uqausiit, inum taamna niqi isumanaituq suli pimagaa nakuujuq, uqqituarlu, mammaqturlu niqi pisuktuatlu ilaksaqtuaq savaklu surraituq inuusiq. Tapqua Inuit, pimagaanaitut niqimun.
2021mi, Inuit Tapiriit Kanatami uqaqtuat Inuit Nunangat Inuit Niqi Sivitujumik Sivunniurutit. Tajvaguuq niqi sivitujumik tapqua Inuit iglum inuuniarvik surraituq kappianaqtuat Kanatami aasiin ajupsaqtuaq, akitujuq surautat, sila allaujuaq, suinnaujuk igluq‐ parlu, nangititchijuat. ITK ilisimajuat taamna niqi inuinnaq tallimat asulu avvak tamaan niqi pimajaa Inuit Nunangatlu, aasiin naku‐ ruallaktuat tajvainaq pimajaa iron, B asulu D annirnaijautit. Asulu, 85 per cent tapqua Inuit akimiaq ukiurmi kiilu anguniaqtuat, iqalu ngniaqtiit, naniriaqtuatlu, suli avvak katitaitlu nautchiat. Taamna katitait kisitchiun ikajuqtuaq isuma niqi sivitujumik sivunniurutit ikajuqtuat nunami niqi sanajuat, angiqtuat inum inuujuat taamna inuuniarvik niqi savaktilu, ilaulutinlu Inuit katitait niqi isuma.
Elanik, Aklavikmiutmi, inuujuaq anguniaqtuat, naniriaqtuatlu iqalungniaqtiit kisiani niqi. Uqaqtuarlu iglum savaat avgugaa angijuq nirjut qasagijaa. Savaktiit angijuq nirjun savaktuat, tapqua tuktuvak, umingmak, qun’ngitlu, savaktuat kiilu 800 aasiin 900 lbs niqivialuk sanasuillutik akunrani, Elanik uqaqtuaq.
ICEDO qiqitchiivik tamaan inuuniarvik katitait niqi tugvaijuaq niqi utaqqijaa tujugaa taamna iglum savaat.
“Sivitujumik sivulliq taimaagaa, kisiani atausikmik tuktuvak,” Elanik uqaqtuaq. “Inugiaktut niqivialuk savaat aasiin ukpan savaq tuat taimungamun. Uvagut taamna ukpan, taliq, navgurlu mikijurmiq inum quviasuktut mammaqturlu.”
Iglum savaat angmaqtuaq sivuani IRC piliun taamna Inuvialuit qun’ngiq, August 2021mi. Qun’ngiq aulajuat Mackenzie Deltami 1930mi, taamna Kanata government kaitaa nirjut tariurmi aasiin taamna tuktu inukittut. Atautchikun, qun’ngitlu iglum savaatlu ikajuqtuaq isuma inuuniarviklu mammaqtuq niqi Inuvialuit iglumun. Tapqua qun’ngiq taimannga angijuq—qun’ngiq qangma 6,000 angijut 2,500, 2021mi—ICEDO pisuktuaq federalmi ikajuq tuaq angijuq, taimannga iglum savaat 500 qun’ngiq ukiurmi, aasiin kiilu.
“Nakuujuq savaak,” uqaqtuaq Elanik, suli arvinilik inum savaktiit iglum savaatmi. “Uvagut ikajuqtigut inuuniarvik, ikajuqti inum, iglum savaat sivulliqtuq nunami pimagaa nirjut uvagut katitait niqi asulu ikajuqti inumun.”
Scott Kasook. Iglum savaat arvinilik savaktiit. © Elizabeth Kolb, Inuvialuit Regional Corporation
Taamna Inuvialuit Niqi iglum savaat nakuujuq, asulu taamna Inuit isuma. Aglaan tajvangatchiaq, sivullirmi inugiaktut katitait.
“Inuuniarvik uqaqtuat suli kiujuat tamaan inuuniarvik savak‐ tuat asulu pisuktuat “Atautchikun savaktuat,” uqaqtuaq Wade.
Aasiin savaqtuat sitamat‐sanasuillutik akunrani ilisaqtuaq tapqua iglum niqimi savaktiit, ilaulutin tamaan inuuniarvik. Suli, ilurrijaa niqi uqqituaq pitqujaq surraituq qiniqtuaq taamna Government Northwest Territorymi, asulu pimagaa nunami pitqujat tapqua qaitaa niqimiq.
Anniarun manik angiqtuaq iglum savaat isaktuaq. Suli savaat, Wade uqaqtuaq ICEDO angijuq kiilu tunijaa surautat, aasiin iglum savaat ilitaq kisiani. Qangma pitqujaq, tamaan qanitqigaa niqi tuninaitut aglaan manik katitait niqi. “Uvagut akisutilaaraa katitait niqi savaqtuat, aglaan nirjunaituq,” uqaqtuaq Wade, asulu tapqua sitamakipiaq per cent tamaan niqi iglum niqimi akiittuq.
Scott Kasook amma Thomas Thrasher tunisijut niqinik Inuvialunnut, unattitu iqaluk Sandy Stewart-muuqtu. © Elizabeth Kolb, Inuvialuit Regional Corporation
Kainaqtuaq savaat tunijaa Inuvialuit qun’ngiq. Aasiin, iglum savaat taimannga taamna isuma niqi sivitujumiklu angijuq tamaan nunami niqi manik ISRmi.
“Suli savaat maniklu tapqua arnarlu asiatuktuat, asulu nutaraq aullaqtuat sikumi iqalungniaqtiit ilatkalu. Tunijaalu kiilu katitait niqi tapqua iglum niqimi,” Wade uqaqtuaq. “Tamaan nutaraq tapqua ilatka angun, suli sitamakipiaq anaanak ingittuaq nunami asiatuktuat. Tamaita ilaulutin.”
